..on niin mainio ku se tulee kyläileen.
Jo sitä on Milla ootellukkii, aika ajoin noussu ikkunalle katteleen, et mis ihmees se kaveri oikee viipyy.
Ku se Nelli ulko-ovel urisee sisälle päästäksee, ni samal sekunnil kissat sinkoovat yläkertaan sellassel vauhil ku vaa koivistaa pääsevät.
Ovee raotettuani Nelli heittää kymmenesosasekunnin terve+nuolasun ja kipittää pikkusil jaloillaa keittiön perälle niin et matot meinaa lähtee lentoo. Se menee aina ensteeks hotkaseen kissojen aamupalajämät ja sit se siirtyy Millan kuivaruokien kimppuu.
Tassu, bisrock ja markiesit saavat kyytiä ku nelli niitä imuroi sisuksiisa.
Ite olin just päiväruualla, leipää söin, ja sitä kummatki koirat alko kärttään. No eihän sinappista krillimakkaraa voi koirille antaa, niimpä haukkailin makkaran päälipuolta ja heittelin palaset sit yhtä aikaa kummallekkii kinuujalle. Hyvin kelpas.
Jälkkärin kans meinas käy'ä kalpaten.
Haukkailin ekaa kahesta keksistä ku noi sai hajun kirsuihinsa. Hyvä etteivät mua syönneet ku koittivat kilvan päästä osille, mut tein siin sit ratkasun et annoin kekseistä kummallekkii samaa aikaa kolmasosan. Noin.
No, olin aatellu et keksit, kaks kpl/päivä, piisaa tän viikon loppuu asti koska Milla ei oo niihin kekseihin osottannu aikasemmin minkäällaist kiinnostusta. Marie-keksejä se kyllä aina kinuaa ittellee. Sinne meni karvaperseitten massuihin loput keksit.
Oli se kummiskii parempi osote ku et se, et ne ois tullu mua lihottaan.
Nykyää Nelli jo kykenee syömään rauhallisemmin heti, ku kissojen aamuruokien jämät on saannu syötyää. Lautanen se vaa kiiltää putipuhtaana ku siitä on pienimmätki muruset nuoltu vattan täytteeks. Milla siin vieres touhuu ja hymyilee ja on ihan hitsin ilonen ku kaveri tuli taas käymää.
Nyt ku Nelli on saannu imuroituu sopivan määrän einettä massuusa, ni se meni tulisijan etee kyljellee nukkuileen. Urisee ja voevottelee siinä, puhkuu ja puhisee, ettii parempaa asentoo ja välil käy pyyhkiis huuliaa räsymattoo. Kolme sekunttia siitä ku se alko nukkuileen, ni se alotti pieremisen ja ½ minuuttia siitä se jo korisee unen ja valveen rajamailla. Kovasti se vinkuilee ja ouwwouwwou'aa. huokailee syvään ja voevoevoeetaa ja sit on taas tultava kymmenennen kerran nuoleen mun kummatkii käet puhtaiks kiitokseks ruuasta, oikee putipuhtaaks. Paskan ja raadon hajusiks.
Noin vartin kellittyää ja lämpöö itteesä otettuaa alkaa paska pungertaa tietää ulos Nellin suolistosta ja seuraks lähtenny Milla pungertaa väkisin yhen pötkylän Nellin paskojen päälle. Tietää sit muut kuka on pomo-koira täällä.
Hetken koirat haahuilee pihassa, haistelevat mustaviinimarjapuskia, lirauttelevat pieniä pissaruikkuja sinne-tänne ja pikkasen riekkuvatki. Hetken päästä Nelli meinaa jo lähtee kotiappäin, mut sit kutsun senki sisää ja se on NIIN ilonen ku pääsee "omalle" matollee nukkuileen taas hetkeks. Sisää tultuaa otan Nellin kaulapannast kii ja pikasesti harjaan muutaman karstallisen pohjavillaa siitä, linnuille pesän lämmikkeeks. Nelli on kai vissii niin yllättynny harjaamisest, ettei se ees tippaaka pyristele vastaa.
Eihän se malta makoilla paikoillaa, kun Milla alkaa sitä kutsuu leikkiin. Varovasti Nelli kattelee mua et saaks tääl sisälkii leikkii, et ei meillä kotona mutta jos nyt Milla kuttuu mua leikkiin ni saanks mä ihan oikeesti... näkyy sen ilmeistä ja sit ne alkaaki vallan mainion riehumisen. Ai että niitä on mukavaa kattella, kun ne menee niimmaan perkeleellist vauhtii kylkimyyryy ympäri kämppää, matot tietty sinkoilee hevonkuusee ku ne kurvaa eteisest keittiön pöydän alle. Tuolit kolisee toisiisa vasten ja koirilla ja mulla on leveet hymyt naamoilla. Miten se Nelli saakii Millan noin riahaantuun. Tai Milla Nellin. Kunnon rapina vaa kuuluu ku niitten on pakko laittaa kyntesä esii, et pito ois parempi ja pysyis kaverin vauhissa.
Lopulta koirien into loppuu ja ne käy nukkuilen. Milla koittaa änkee mun petii mut sanon et ei käy, mee hitoille siitä, ni sit se tietää paikkasa ja menee V:n petii köllöllee. Nelli nukkuu mieluiten sille laitetulla matolla, huoneen nurkassa, mis se on turvassa. Ei mee kauaa ku nurkast alkaa kuuluu jutteluu
...murr...piih...viuh...kurr...huiii...nouuu ännnurrhhh..mau'uuu...
Ton koiran kantsin kyl perustaa voimalaitos. Meinaan vaa et niin pal tulee ton perseest metaanikaasuu, et sil lämmittäs kotitalonsa ja muutaman muun talon ympäristössää.
Eikä se haju sillee haittaa mitää, mutku silmii kirvelee ja sieraimist paskankäry polttaa karvat pois ja mun harva tukka irtoilee päästä läikittäin!!
Tänne ei kannata tänää tulla kylää, huomenna sitte!
Kaikest huolimatta....mukavaa päiväjjatkoo sullekkii sinne!!
Jo sitä on Milla ootellukkii, aika ajoin noussu ikkunalle katteleen, et mis ihmees se kaveri oikee viipyy.
Ku se Nelli ulko-ovel urisee sisälle päästäksee, ni samal sekunnil kissat sinkoovat yläkertaan sellassel vauhil ku vaa koivistaa pääsevät.
Ovee raotettuani Nelli heittää kymmenesosasekunnin terve+nuolasun ja kipittää pikkusil jaloillaa keittiön perälle niin et matot meinaa lähtee lentoo. Se menee aina ensteeks hotkaseen kissojen aamupalajämät ja sit se siirtyy Millan kuivaruokien kimppuu.
Tassu, bisrock ja markiesit saavat kyytiä ku nelli niitä imuroi sisuksiisa.
Ite olin just päiväruualla, leipää söin, ja sitä kummatki koirat alko kärttään. No eihän sinappista krillimakkaraa voi koirille antaa, niimpä haukkailin makkaran päälipuolta ja heittelin palaset sit yhtä aikaa kummallekkii kinuujalle. Hyvin kelpas.
Jälkkärin kans meinas käy'ä kalpaten.
Haukkailin ekaa kahesta keksistä ku noi sai hajun kirsuihinsa. Hyvä etteivät mua syönneet ku koittivat kilvan päästä osille, mut tein siin sit ratkasun et annoin kekseistä kummallekkii samaa aikaa kolmasosan. Noin.
No, olin aatellu et keksit, kaks kpl/päivä, piisaa tän viikon loppuu asti koska Milla ei oo niihin kekseihin osottannu aikasemmin minkäällaist kiinnostusta. Marie-keksejä se kyllä aina kinuaa ittellee. Sinne meni karvaperseitten massuihin loput keksit.
Oli se kummiskii parempi osote ku et se, et ne ois tullu mua lihottaan.
Nykyää Nelli jo kykenee syömään rauhallisemmin heti, ku kissojen aamuruokien jämät on saannu syötyää. Lautanen se vaa kiiltää putipuhtaana ku siitä on pienimmätki muruset nuoltu vattan täytteeks. Milla siin vieres touhuu ja hymyilee ja on ihan hitsin ilonen ku kaveri tuli taas käymää.
Nyt ku Nelli on saannu imuroituu sopivan määrän einettä massuusa, ni se meni tulisijan etee kyljellee nukkuileen. Urisee ja voevottelee siinä, puhkuu ja puhisee, ettii parempaa asentoo ja välil käy pyyhkiis huuliaa räsymattoo. Kolme sekunttia siitä ku se alko nukkuileen, ni se alotti pieremisen ja ½ minuuttia siitä se jo korisee unen ja valveen rajamailla. Kovasti se vinkuilee ja ouwwouwwou'aa. huokailee syvään ja voevoevoeetaa ja sit on taas tultava kymmenennen kerran nuoleen mun kummatkii käet puhtaiks kiitokseks ruuasta, oikee putipuhtaaks. Paskan ja raadon hajusiks.
Noin vartin kellittyää ja lämpöö itteesä otettuaa alkaa paska pungertaa tietää ulos Nellin suolistosta ja seuraks lähtenny Milla pungertaa väkisin yhen pötkylän Nellin paskojen päälle. Tietää sit muut kuka on pomo-koira täällä.
Hetken koirat haahuilee pihassa, haistelevat mustaviinimarjapuskia, lirauttelevat pieniä pissaruikkuja sinne-tänne ja pikkasen riekkuvatki. Hetken päästä Nelli meinaa jo lähtee kotiappäin, mut sit kutsun senki sisää ja se on NIIN ilonen ku pääsee "omalle" matollee nukkuileen taas hetkeks. Sisää tultuaa otan Nellin kaulapannast kii ja pikasesti harjaan muutaman karstallisen pohjavillaa siitä, linnuille pesän lämmikkeeks. Nelli on kai vissii niin yllättynny harjaamisest, ettei se ees tippaaka pyristele vastaa.
Eihän se malta makoilla paikoillaa, kun Milla alkaa sitä kutsuu leikkiin. Varovasti Nelli kattelee mua et saaks tääl sisälkii leikkii, et ei meillä kotona mutta jos nyt Milla kuttuu mua leikkiin ni saanks mä ihan oikeesti... näkyy sen ilmeistä ja sit ne alkaaki vallan mainion riehumisen. Ai että niitä on mukavaa kattella, kun ne menee niimmaan perkeleellist vauhtii kylkimyyryy ympäri kämppää, matot tietty sinkoilee hevonkuusee ku ne kurvaa eteisest keittiön pöydän alle. Tuolit kolisee toisiisa vasten ja koirilla ja mulla on leveet hymyt naamoilla. Miten se Nelli saakii Millan noin riahaantuun. Tai Milla Nellin. Kunnon rapina vaa kuuluu ku niitten on pakko laittaa kyntesä esii, et pito ois parempi ja pysyis kaverin vauhissa.
Lopulta koirien into loppuu ja ne käy nukkuilen. Milla koittaa änkee mun petii mut sanon et ei käy, mee hitoille siitä, ni sit se tietää paikkasa ja menee V:n petii köllöllee. Nelli nukkuu mieluiten sille laitetulla matolla, huoneen nurkassa, mis se on turvassa. Ei mee kauaa ku nurkast alkaa kuuluu jutteluu
...murr...piih...viuh...kurr...huiii...nouuu ännnurrhhh..mau'uuu...
Ton koiran kantsin kyl perustaa voimalaitos. Meinaan vaa et niin pal tulee ton perseest metaanikaasuu, et sil lämmittäs kotitalonsa ja muutaman muun talon ympäristössää.
Eikä se haju sillee haittaa mitää, mutku silmii kirvelee ja sieraimist paskankäry polttaa karvat pois ja mun harva tukka irtoilee päästä läikittäin!!
Tänne ei kannata tänää tulla kylää, huomenna sitte!
Kaikest huolimatta....mukavaa päiväjjatkoo sullekkii sinne!!
