Pikkukisui meil on ollu paljon.
Mulla niitä on ollu melkein aina. Kerran meijjän ainut kissa kuoli. Seuraavana päivänä olin lähössä kirkolle ostaan keppanaa (keskiolutta). Pyysin V:ltä kauppalistaa, et tuon sit samal jos muuta puuttuu. Kirkolle oli pakko mennä, kun kauppa-auto lopetti kulkunsa.
Kaupassa avasin listan ja siinä luki:
-Voita
-Kissa
Kaupan ilmotustaulul oli kuin oliki ilmotus että kissoja tarjolla. Ajelin 18 kilsaa sahakyliin ja hain V:lle hänen ekan oman kissan. Pihassa juoksenteli kaks pientä poikaa pippelisiltee ja kun olin ottamassa sitä pikkukissaa mukaani, niin toinen pojista sano, että sulla tarttis olla pahvilaatikko kissaa varten. Sanoin, että mulla kun on tällain fiiatti, ni eiks se kävis pahvilootasta.
Joo, jos piät sitä kissaa sylissäs, vastas poika. Niin tein.
Ekan yön meillä pikkukisu nukku V:n vieressä, mun hatussa.
![]() |
Yhellä jo masu täynnä. Joseluis.
Kamalaa miten 4 vuoden takasen
kisun nimen viellä muistaa... |
Ja suurin osa niist pikkukisuist on ollu oman nartun synnyttämii.
Yhes vaihees kasvatin persiinalaisii kissoi kymmenisen vuotta, mutta kun niitten siitoslinja läks meneen tääl ja maailmal siihe amerikkalaisee suuntaa, eli nenä enempi silmien välii, lopetin homman. Mulla on ollu kasvattajanimi…(laskee)… 29 vuotta ja se nimi pysyy mun nimis viel 25 vuotta sen jälkeen kun mä muutan manan majoille.
![]() |
Eka ateriointi keittiössä. Selusta on turvattu
ja täs pääs mä piän huolta,
ettei pahat saalistajat pääse hyökkään. |
Kissankasvatus on aikamoisen kovaa hommaa, varsinki sillo jos niitä ei tehtaile, niinku monet sikamaisen ahneet ihmiset tekee. Meillä teetettiin yhet pennut vuodessa/narttu, kun tehtailijat tekee kolmet. Meillä kissat on aina asunnu ihmisten kanssa, eikä niitä pidetä vaan jossain tilassa poissa silmistä ja mielestä. Sillon kun kissat elää ihmisten kanssa, ne myös leimaantuu hyvin ihmiseen.
![]() |
Kuvan oikees laijjas on valkonen kovalevy ovenreijjän tukkeena.
Ku pikkukisujen sallitaa tulla muualle, käännetää jakkara toisin päin.
Emokissa hyppää oviaukon esteen yli helposti ja
näin ollen pääsee välillä kakaroistaan eroon, huiliin. |
Rotukissasta saatava nettotulo ei päätä huimannu. Markka-aikaan meni keskimäärin kollin omistajalle 500mk+500mk/syntynny pentu. Ell otti minimissää 500mk/pentu, paperit /kissa oli sen 500mk. Ruoka ja muut kulut tonnin/kissa.
Jos käytit kotimaista kollia, niin kissasta sai 3-3½tonnii. Ulkomailta itelle ostettu oikee kunnon rotukolli nosti pennun hinnan viitee tonnii. Mut se kolli saatto maksaa parikytä tonnii. Kun ittellä oli vaikka kolme narttuu ja kaks kollii, pelkkä kissojen hankinta makso minimissää parikytä tonnii. Sisäsiittosuutta piti varoa, siks käytin omia/ulkomaisia kissoja.
![]() |
Mustavalkoin on Viiru, Pekan pikkuveli,
tyttöjen nimet on jo jäänny unholaa. |
Sit se näyttelyissä ravaaminen. Siitä en pidä vieläkää. Kävin näyttelyis minimimäärän, että sain hyvät paperit eli sukutaulun ymv. pennuille, se ties korkeempaa hintaa/pentu.
![]() |
Täl kertaa näyttäs Maisa olevan hoitotätinä.
Harmaan nimi on Arnold.
Se asustelee maamme pääkaupunkissa, Helsinkissä. |
Onhan se sika mukavaa kun vaikka 10 pikkukissaa riehuu pitkin kämppää. Rumputi rumputi vaa kuuluu kun ne porukassa juoksee. Leikin päälle ne sammuu kuka mihkäki, ympäri kämppää.
![]() |
Porukas on mukavaa nukkuilla...
Kuvan oikees alakulmas on Pekka.
Yläoikeel Miisa. |
Kymmenenviikkosena se niitten ravaaminen kävi jo hermoille ja 12 viikkosina ne oli viiä järjen päästä. No, aina ne meni kaupaks, vaik aina en raaskinnu täyttä hintaa ottaa. Kerran emo sairastu, ni sit piti ruutalla ruokkii pikkukisut. Maito tehtiin jauheesta, ei kovin nopsaa hommaa. Syöttäessä piti kaverin olla vaihtamassa pentuja, että kaikki tuli ruokittua. Kun pikkukisut tottu ruuttaruokintaan, ne sai masun pullolleen viiessä sekunnissa.
Sitä hommaa sit 2-3 tunnin välein ympäri vuorokauden, ei ollu helppoo.
![]() |
| Santtu niminen leikkii tartsania. |
Maatiaiskissojen tekemiin on puolestaa pelkkää rahankulua. Kun ittellä on oikeen hyvä hiirikissa, niiltä saatavii pentui kysytään. Mutta kun niistä saa 3-4-kymppiä/pentu, ni persnettoo tulee ja rankasti.
![]() |
| Aina ne änkee mun petii nukkuun. Pekka valvoo viellä. |
Tää nykynen ”kolmen kissan kopla” meillä on niin tiiviisti hitsaantunnu yhtee, et ne aina välil mettästääki porukassa. Varsinkii sillo ku kissan kokosii rottia lähtevät tappaan.
Vaikka Miisa oli samaa porukkaa, parisen vuotta poissa porukasta vaikutti niin ettei sitä kolmikko hyväksynny. Luulen et ne käski Miisaa häipyyn.
Eihän Maisa päästänny Miisaa kahtee ekaa vuorokautee ollenskaa makkareihi. Vahti ovilla, muris ja sähis niimmaan perr…hanasti.
Kolmikko lähtee kans usein mun ja Millan kaa lenkille. Täl hetkel pystyn hissuksii mennen tekeen reilun puolen kilsan lenkin. Siis hyvänä päivänä, maalla olles. Hännät pystyssä kissat kulkee meijjän perässä, seassa ja eellä. Kattokaa juutuupista vedeoita.
Partapappa hakuun ja saat 150 eläinleffaa kattotavakses. Ne on tosin aika surkeita.
Siinä lenkil ollessa tarttis kuvata kokoajan. Kun yks tuo puol metrisen kyyn ojasta tullessaa ja kaikki kolme alkaa kisaileen et kuka sen saa ja ekana ehtii syyä, ni tapahtuma on jo ohi ja käärme syöty ennenku ehin ees kameraa ottaa taskusta. Persetti!
![]() |
| V:n eli mummun kutimet hittoo korista ja porukal nukkuileen. |
Nyt meille tulee reilun viikon päästä yks kissa, tosin vaan hoitoon. Omistajan asunnossa alkaa isompi remppa, joten kissa tulee viettään pitemmän ajan täs meillä.
Nimeltään se on Lilja. (Sorry "Lilja") Meiltä on heille viety vilttiä ja samaa hommaa toisinpäin. On sitten elukoitten hajut puolin ja toisin jo tutut.
Nyt sunnuntaina Lilja kävi jo meillä tutustumassa, tosin vaan häkistä käsin. Ainuttakaa murinaa tai sähinää en kuullu.
Ekana Liljan kans nenuu vaihto Maisa. Sitten oli Saaran vuoro ja entäs Pekka. Se rakastu tähän daamii heti ja oikee kunnolla. Riekku ja roikku kantokopan verkko-ovessa eikä ois millää laskennu enää muita kattoon tulokasta, saati et ois antannu Liljan lähtee meilt pois. Millaaki se koitti hätistellä kauvvemmaks, tassulla kirsuun läpsien, mut pääs se sit kumminskii jo sentin päähän Liljasta. Milla.
![]() |
Kyllä, ruoka maisuu hyvin. Emo opettaa kuutta yhtä aikaa.
On ite syövinää. |
Lilja on meille tuttu kissa, ollaan aina välillä käyty sitä ruokkimassa ja leikittämässä.
Lilja tuuaa meille tietty tulopäivänään heti aamusta, että ehtivät elukat valosan aikana kunnolla tutustuun toisiisa. Lilja on painoluokassaa Pekkaaki raskaampi ja se rakastaa syödä! Tässä saattaaki tulla eka onkelma. Meillä on elukoilla aina ruokaa ja tuoretta vettä tarjolla ja elukat naukkailee ”hiiren kokosia” annoksia pitkin päivää. Mitä siitä systeemistä tykkää Lilja, se jää nähtäväks. Toinen seikka on hussi. Liljalle tuuaa oma kissanhuussi ja meillä on kaks todella isoo hussii kissoille. Toinen saunal, toinen partsil. No, mä oon tässä päivät vahtaamassa, eiköhän se mee joteski.
Niin, sen verran jo ehin paljastaa tulevii tapahtumii mm. kissoihin liittyvistä asioista aikasemmissa postauksissa ja kommenteissa, että kesällä meillä saattaa kissamäärä jopa kolminkertaistua. Siihen päämäärään on viellä monen monta mutkaa ja vaikeutta voitettavana, mutta päämäärä on jotakuinkin selvä.
Siitä huolimatta… Mukavaa päiväjjatkoo sullekkii sinne!!
.jpg)
